Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

esteettömyys (40)

  1. (oikeustiede) se, ettei ole jäävi, jäävittömyys
  2. se, että on omaehtoiseen kulkemiseen tai muuhun käyttöön soveltuva myös vammaisille

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈest̪eːt̪ˌt̪ømyːs/
  • tavutus: es‧teet‧tö‧myys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi esteettömyys esteettömyydet
genetiivi esteettömyyden esteettömyyksien
partitiivi esteettömyyttä esteettömyyksiä
akkusatiivi esteettömyys;
esteettömyyden
esteettömyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi esteettömyydessä esteettömyyksissä
elatiivi esteettömyydestä esteettömyyksistä
illatiivi esteettömyyteen esteettömyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi esteettömyydellä esteettömyyksillä
ablatiivi esteettömyydeltä esteettömyyksiltä
allatiivi esteettömyydelle esteettömyyksille
muut sijamuodot
essiivi esteettömyytenä esteettömyyksinä
translatiivi esteettömyydeksi esteettömyyksiksi
abessiivi esteettömyydettä esteettömyyksittä
instruktiivi esteettömyyksin
komitatiivi esteettömyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo esteettömyyde-
vahva vartalo esteettömyyte-
konsonantti-
vartalo
esteettömyyt-

Etymologia muokkaa

sanan esteetön vartalosta esteettöm- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa