etupenkki

Suomi

Substantiivi

etupenkki

1. (arkikieltä) etuistuin

Ääntäminen

• IPA: /ˈet̪uˌpeŋkːi/
• tavutus: e‧tu‧penk‧ki

Etymologia

• yhdyssana sanoista etu ja penkki

Liittyvät sanat

• apumies
• pelkääjän paikka
• repsikka
• vänkäri

Vastakohdat

• takapenkki

Aiheesta muualla

• etupenkki Kielitoimiston sanakirjassa
• etupenkki Suomen murteiden sanakirjassa