faasi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaafaasi (5)
- (kemia) aineen yhtenäisen järjestäytyneisyyden alue
- jaksollisen funktion vaihe
- (lääketiede) sairauden vaihe
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈfɑːsi/, [ˈfɑ̝ːsi]
- tavutus: faa‧si
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | faasi | faasit |
| genetiivi | faasin | faasien (faasein) |
| partitiivi | faasia | faaseja |
| akkusatiivi | faasi; faasin |
faasit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | faasissa | faaseissa |
| elatiivi | faasista | faaseista |
| illatiivi | faasiin | faaseihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | faasilla | faaseilla |
| ablatiivi | faasilta | faaseilta |
| allatiivi | faasille | faaseille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | faasina | faaseina |
| translatiivi | faasiksi | faaseiksi |
| abessiivi | faasitta | faaseitta |
| instruktiivi | – | faasein |
| komitatiivi | – | faaseine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | faasi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |