Latina

muokkaa

fer

  1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ferō

fer

  1. (taivutusmuoto) passiivin konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä for

Manksi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

fer

  1. mies

Muinaisiiri

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

fer m.

  1. mies

Ranska

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

fer m. (monikko fers[luo])

  1. rauta
  2. (monikollinen) kahleet
    L’homme est né libre, et partout il est dans les fers. (Jean-Jacques Rousseau, Du contrat social, Livre I, 1762)
    Ihminen on syntynyt vapaaksi ja kaikkialla hän on kahleissa.

Ääntäminen

muokkaa
  • Näin äännetään alueella: Pariisi, Ranska

Etymologia

muokkaa
  • latinan sanasta ferrum ’rauta’

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat ja sanaliitot
muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • les quatre fers en l’air

Aiheesta muualla

muokkaa
  • fer Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)