feststelltet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä feststellen (sivulauseessa; päälauseessa stelltet fest)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä feststellen (sivulauseessa; päälauseessa stelltet fest)