fiu

Katso myös: fiú

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui fiu
määräinen	fiului
monikko	unor fii
määräinen	fiilor

fiu m. (määräinen: fiul, monikko: fii, määräinen: fiii)

1. poika (sukulainen)

Verbi

fiu

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 1. persoona verbistä fi

   Să fiu acolo în curând. – Minun pitäisi olla siellä kohta.