formikaatio
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
formikaatio (3)
- tuntemus siitä että hyönteinen kävelisi iholla tai sen alla
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | formikaatio | formikaatiot |
| genetiivi | formikaation | formikaatioiden formikaatioitten |
| partitiivi | formikaatiota | formikaatioita |
| akkusatiivi | formikaatio; formikaation |
formikaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | formikaatiossa | formikaatioissa |
| elatiivi | formikaatiosta | formikaatioista |
| illatiivi | formikaatioon | formikaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | formikaatiolla | formikaatioilla |
| ablatiivi | formikaatiolta | formikaatioilta |
| allatiivi | formikaatiolle | formikaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | formikaationa | formikaatioina |
| translatiivi | formikaatioksi | formikaatioiksi |
| abessiivi | formikaatiotta | formikaatioitta |
| instruktiivi | – | formikaatioin |
| komitatiivi | – | formikaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | formikaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- latinan formica, "muurahainen"
Käännökset muokkaa
1. tuntemus siitä että hyönteinen kävelisi iholla tai sen alla
|