freiten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä freien
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä freien
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä freien
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä freien