frommsten

Katso myös: frömmsten

Saksa

Adjektiivi

frommsten

1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
3. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
4. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
10. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
11. (taivutusmuoto) monikon vahva datiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
12. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
13. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
14. (taivutusmuoto) monikon heikko datiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
15. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)