fullmåne

Ruotsi

Substantiivi

fullmåne yl. (2) (yks. määr. fullmånen [luo], mon. epämäär. fullmånar [luo], mon. määr. fullmånarna [luo])

1. täysikuu

Aiheesta muualla

• fullmåne Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)