gärning

Ruotsi

Substantiivi

gärning yl. (2) (yks. määr. gärningen[luo], mon. epämäär. gärningar[luo], mon. määr. gärningarna[luo])

1. (oikeustiede, yleiskielessä vanhahtava) teko

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• gärningsman
• Apostlagärningarna

Aiheesta muualla

• gärning Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)