gönnte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä gönnen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä gönnen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä gönnen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä gönnen