gönnten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä gönnen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä gönnen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä gönnen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä gönnen