gelobten

Saksa

Verbi

gelobten

(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä geloben
(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä geloben
(taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä geloben
(taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä geloben
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta gelobt (joka on partisiipin perfekti sanasta geloben)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta gelobt (joka on partisiipin perfekti sanasta geloben)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta gelobt (joka on partisiipin perfekti sanasta geloben)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta gelobt (joka on partisiipin perfekti sanasta geloben)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta gelobt (joka on partisiipin perfekti sanasta geloben)
(taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta gelobt (joka on partisiipin perfekti sanasta geloben)
(taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta gelobt (joka on partisiipin perfekti sanasta geloben)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta gelobt (joka on partisiipin perfekti sanasta geloben)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta gelobt (joka on partisiipin perfekti sanasta geloben)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta gelobt (joka on partisiipin perfekti sanasta geloben)
(taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta gelobt (joka on partisiipin perfekti sanasta geloben)
(taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta gelobt (joka on partisiipin perfekti sanasta geloben)
(taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta gelobt (joka on partisiipin perfekti sanasta geloben)
(taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta gelobt (joka on partisiipin perfekti sanasta geloben)