gestattete

Saksa

Verbi

gestattete

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä gestatten
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä gestatten
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä gestatten
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä gestatten
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta gestattet (joka on partisiipin perfekti sanasta gestatten)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta gestattet (joka on partisiipin perfekti sanasta gestatten)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta gestattet (joka on partisiipin perfekti sanasta gestatten)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta gestattet (joka on partisiipin perfekti sanasta gestatten)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta gestattet (joka on partisiipin perfekti sanasta gestatten)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta gestattet (joka on partisiipin perfekti sanasta gestatten)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta gestattet (joka on partisiipin perfekti sanasta gestatten)