getraute

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä getrauen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä getrauen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä getrauen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä getrauen