glänze

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä glänzen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä glänzen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä glänzen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä glänzen