gooni
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
gooni (5)
- tasokulman yksikkö, joka on 1/400 täysympyrästä ts. π/200 radiaania; tunnus gon
- (urheilu) jääkiekossa pelaaja, jonka roolina on tappeluihin provosointi ja osallistuminen
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | gooni | goonit |
| genetiivi | goonin | goonien (goonein) |
| partitiivi | goonia | gooneja |
| akkusatiivi | gooni; goonin |
goonit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | goonissa | gooneissa |
| elatiivi | goonista | gooneista |
| illatiivi | gooniin | gooneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | goonilla | gooneilla |
| ablatiivi | goonilta | gooneilta |
| allatiivi | goonille | gooneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | goonina | gooneina |
| translatiivi | gooniksi | gooneiksi |
| abessiivi | goonitta | gooneitta |
| instruktiivi | – | goonein |
| komitatiivi | – | gooneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | gooni- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
[2] pelaaja: samaa tarkoittavasta englannin kielen sanasta goon
Käännökset muokkaa
1. tasokulman yksikkö
|
2. jääkiekossa tappeluihin aktiivisesti pyrkivä pelaaja
|