hämmerte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä hämmern
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä hämmern
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä hämmern
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä hämmern