hämmerten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä hämmern
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä hämmern
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä hämmern
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä hämmern