höyryävä

Suomi

Verbi

höyryävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä höyrytä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	höyryävä	höyryävät
genetiivi	höyryävän	höyryävien (höyryäväin)
partitiivi	höyryävää	höyryäviä
akkusatiivi	höyryävä; höyryävän	höyryävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	höyryävässä	höyryävissä
elatiivi	höyryävästä	höyryävistä
illatiivi	höyryävään	höyryäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	höyryävällä	höyryävillä
ablatiivi	höyryävältä	höyryäviltä
allatiivi	höyryävälle	höyryäville
muut sijamuodot
essiivi	höyryävänä	höyryävinä
translatiivi	höyryäväksi	höyryäviksi
abessiivi	höyryävättä	höyryävittä
instruktiivi	–	höyryävin
komitatiivi	–	höyryävine