SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

haamu (1)

  1. aave, kummitus
    Kolkku-Kustaan haamun ajatteleminenkin sai ihon kananlihalle.

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haamu haamut
genetiivi haamun haamujen
partitiivi haamua haamuja
akkusatiivi haamu;
haamun
haamut
sisäpaikallissijat
inessiivi haamussa haamuissa
elatiivi haamusta haamuista
illatiivi haamuun haamuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi haamulla haamuilla
ablatiivi haamulta haamuilta
allatiivi haamulle haamuille
muut sijamuodot
essiivi haamuna haamuina
translatiivi haamuksi haamuiksi
abessiivi haamutta haamuitta
instruktiivi haamuin
komitatiivi haamuine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

haamukirjoittaja, haamuviiva

IdiomitMuokkaa

  • olla kuin haamu = olla väsyneen näköinen; olla laiha

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • haamu Kielitoimiston sanakirjassa