Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

haastavuus (40)

  1. se, että on haastava

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhɑːst̪ɑʋuːs/
  • tavutus: haas‧ta‧vuus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haastavuus haastavuudet
genetiivi haastavuuden haastavuuksien
partitiivi haastavuutta haastavuuksia
akkusatiivi haastavuus;
haastavuuden
haastavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi haastavuudessa haastavuuksissa
elatiivi haastavuudesta haastavuuksista
illatiivi haastavuuteen haastavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi haastavuudella haastavuuksilla
ablatiivi haastavuudelta haastavuuksilta
allatiivi haastavuudelle haastavuuksille
muut sijamuodot
essiivi haastavuutena haastavuuksina
translatiivi haastavuudeksi haastavuuksiksi
abessiivi haastavuudetta haastavuuksitta
instruktiivi haastavuuksin
komitatiivi haastavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo haastavuude-
vahva vartalo haastavuute-
konsonantti-
vartalo
haastavuut-

Etymologia muokkaa

sanan haastava vartalosta haastav- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa