Substantiivi

muokkaa

haittaa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta haitta
  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä haitata
  2. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä haitata
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä haitata
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä haitata

Aiheesta muualla

muokkaa
  • haittaa Suomen murteiden sanakirjassa
  • haittaa Suomen etymologisessa sanakirjassa