haittaava

Suomi

Verbi

haittaava

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä haitata

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	haittaava	haittaavat
genetiivi	haittaavan	haittaavien (haittaavain)
partitiivi	haittaavaa	haittaavia
akkusatiivi	haittaava; haittaavan	haittaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	haittaavassa	haittaavissa
elatiivi	haittaavasta	haittaavista
illatiivi	haittaavaan	haittaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	haittaavalla	haittaavilla
ablatiivi	haittaavalta	haittaavilta
allatiivi	haittaavalle	haittaaville
muut sijamuodot
essiivi	haittaavana	haittaavina
translatiivi	haittaavaksi	haittaaviksi
abessiivi	haittaavatta	haittaavitta
instruktiivi	–	haittaavin
komitatiivi	–	haittaavine