Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

harras (41-K) (komparatiivi hartaampi, superlatiivi hartain) (taivutus[luo])

  1. uskonnollisen tai hengellisen hartauden harjoittamiseen liittyvä
  2. (ihmisestä) uskonnollisen tai hengellisen hartauden harjoittamiselle omistautunut
    Hän oli harras kristitty.
  3. vakavamielinen, syvästi kunnioittava
    Hautajaisissa oli harras tunnelma.
    Hartain toiveeni on, että...
  4. antaumuksellinen, vaivannäköä kaihtamaton
    Hartaasta äyskäröinnistä huolimatta vene vajosi pohjaan.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhɑrːɑs/
  • tavutus: har‧ras

Etymologia muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • harras Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti muokkaa

Adjektiivi muokkaa

harras (monikko harrases)

  1. siitosoreista koostuva hevoslauma

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhærəs/

Etymologia muokkaa

  • keskienglannin sanasta haras ‎(’siitosorilauma’, ’siitosorilauman aitaus’) < muinaisranskan sanasta haraz (’hevoslauma’)

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.