SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

harras (41-K) (komparatiivi hartaampi, superlatiivi hartain) (taivutus[luo])

  1. uskonnollisen tai hengellisen hartauden harjoittamiseen liittyvä
  2. (ihmisestä) uskonnollisen tai hengellisen hartauden harjoittamiselle omistautunut
    Hän oli harras kristitty.
  3. vakavamielinen, syvästi kunnioittava
    Hautajaisissa oli harras tunnelma.
    Hartain toiveeni on, että...
  4. antaumuksellinen, vaivannäköä kaihtamaton
    Hartaasta äyskäröinnistä huolimatta vene vajosi pohjaan.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhɑrːɑs/
  • tavutus: har‧ras

EtymologiaMuokkaa

vanha germaaninen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • harras Kielitoimiston sanakirjassa

EnglantiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

harras (monikko harrases)

  1. siitosoreista koostuva hevoslauma

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhærəs/

EtymologiaMuokkaa

  • keskienglannin sanasta haras ‎(’siitosorilauma’, ’siitosorilauman aitaus’) < muinaisranskan sanasta haraz (’hevoslauma’)

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.