hasst

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä hassen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä hassen
  3. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä hassen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä hassen