hatuttaa
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
hatuttaa (53-C) (taivutus[luo])[1]
- (kiertoilmaus) vituttaa, harmittaa
- Kylläpä hatutti!
- (harvinainen) varustaa hatulla
- Hattutempun tekijä hatutettiin knallilla.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhɑt̪ut̪ːɑːˣ/
- tavutus: ha‧tut‧taa
Etymologia muokkaa
- (harmittaa) foneettinen kiertoilmaus
Liittyvät sanat muokkaa
Rinnakkaismuodot muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- hatuttaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53 C