havaitseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahavaitseminen (38)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | havaitseminen | havaitsemiset |
genetiivi | havaitsemisen | havaitsemisten havaitsemisien |
partitiivi | havaitsemista | havaitsemisia |
akkusatiivi | havaitseminen; havaitsemisen |
havaitsemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | havaitsemisessa | havaitsemisissa |
elatiivi | havaitsemisesta | havaitsemisista |
illatiivi | havaitsemiseen | havaitsemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | havaitsemisella | havaitsemisilla |
ablatiivi | havaitsemiselta | havaitsemisilta |
allatiivi | havaitsemiselle | havaitsemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | havaitsemisena (havaitsemisna) |
havaitsemisina |
translatiivi | havaitsemiseksi | havaitsemisiksi |
abessiivi | havaitsemisetta | havaitsemisitta |
instruktiivi | – | havaitsemisin |
komitatiivi | – | havaitsemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | havaitsemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
havaitsemis- |
Etymologia
muokkaa- teonnimi verbistä havaita