heckte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä hecken
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä hecken
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä hecken
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä hecken