heikelsten

Saksa

Adjektiivi

heikelsten

1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)
2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)
3. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)
4. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)
10. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)
11. (taivutusmuoto) monikon vahva datiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)
12. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)
13. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)
14. (taivutusmuoto) monikon heikko datiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)
15. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta heikelste (joka on superlatiivimuoto sanasta heikel)