SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

heikko (1-A) (komparatiivi heikompi, superlatiivi heikoin) (taivutus)

  1. joka ei jaksa, voimaton; voimaltaan tai teholtaan matala
  2. joka ei kestä, helposti hajoava tai rikkoutuva
  3. joka on vaikeasti havaittavissa
    Tuoksu oli hyvin heikko, hieman pähkinäinen.
  4. tasoltaan, laadultaan matala
    heikko esitys

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhei̯kko/
  • tavutus: heik‧ko

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
VastakohdatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

heikkoaste, heikkoasteinen, heikkomielisyys, heikkonäköisyys, heikkotahtoisuus, heikkouskoisuus, heikkovirta, heikkoälyisyys, hermoheikko, vanhuudenheikko

IdiomitMuokkaa

  • olla heikkona johonkuhun – olla ihastunut johonkuhun

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • heikko Kielitoimiston sanakirjassa
  • heikko Tieteen termipankissa