heikko
SuomiMuokkaa
AdjektiiviMuokkaa
heikko (1-A) (komparatiivi heikompi, superlatiivi heikoin) (taivutus[luo])
- joka ei jaksa, voimaton; voimaltaan tai teholtaan matala
- joka ei kestä, helposti hajoava tai rikkoutuva
- joka on vaikeasti havaittavissa
- Tuoksu oli hyvin heikko, hieman pähkinäinen.
- tasoltaan, laadultaan matala
- heikko esitys
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈhei̯kːo/
- tavutus: heik‧ko
KäännöksetMuokkaa
1. voimiltaan heikko
Liittyvät sanatMuokkaa
SynonyymitMuokkaa
VastakohdatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- adverbit: heikosti
- substantiivit: heikkous
- verbit: heikentää, heikentyä, heiketä, heikontaa, heikota, heikottaa
YhdyssanatMuokkaa
heikkoaste, heikkoasteinen, heikkomielisyys, heikkonäköisyys, heikkotahtoisuus, heikkouskoisuus, heikkovirta, heikkoälyisyys, hermoheikko, vanhuudenheikko
IdiomitMuokkaa
- olla heikkona johonkuhun – olla ihastunut johonkuhun