hellitä

Suomi

Verbi

hellitä (75-I) (taivutus)

1. (myös kuvaannollisesti) irrota, kirvota
2. löystyä, väljetä
3. hellentyä, leudontua

Ääntäminen

• IPA: /ˈhelːit̪æˣ/
• tavutus: hel‧li‧tä

Liittyvät sanat

Johdokset

• hellittää

Aiheesta muualla

• hellitä Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

hellitä

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä hellittää
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä hellittää
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä hellittää