Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

helpottava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä helpota

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi helpottava helpottavat
genetiivi helpottavan helpottavien
(helpottavain)
partitiivi helpottavaa helpottavia
akkusatiivi helpottava; helpottavan helpottavat
sisäpaikallissijat
inessiivi helpottavassa helpottavissa
elatiivi helpottavasta helpottavista
illatiivi helpottavaan helpottaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi helpottavalla helpottavilla
ablatiivi helpottavalta helpottavilta
allatiivi helpottavalle helpottaville
muut sijamuodot
essiivi helpottavana helpottavina
translatiivi helpottavaksi helpottaviksi
abessiivi helpottavatta helpottavitta
instruktiivi helpottavin
komitatiivi helpottavine

Verbi muokkaa

helpottava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä helpottaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi helpottava helpottavat
genetiivi helpottavan helpottavien
(helpottavain)
partitiivi helpottavaa helpottavia
akkusatiivi helpottava; helpottavan helpottavat
sisäpaikallissijat
inessiivi helpottavassa helpottavissa
elatiivi helpottavasta helpottavista
illatiivi helpottavaan helpottaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi helpottavalla helpottavilla
ablatiivi helpottavalta helpottavilta
allatiivi helpottavalle helpottaville
muut sijamuodot
essiivi helpottavana helpottavina
translatiivi helpottavaksi helpottaviksi
abessiivi helpottavatta helpottavitta
instruktiivi helpottavin
komitatiivi helpottavine