Suomi muokkaa

Substantiivi

henkiä

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta henki

Verbi muokkaa

henkiä (61-G) (taivutus[luo])

  1. huokua, uhkua

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈheŋkiæˣ/
  • tavutus: hen‧ki‧ä

Aiheesta muualla muokkaa

  • henkiä Kielitoimiston sanakirjassa