henkilöys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- se, että on henkilö; henkilönä oleminen
- henkilöllisyys
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈheŋkiˌløys/ tai /ˈheŋkiløy̯s/
- tavutus: hen‧ki‧lö‧ys / hen‧ki‧löys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | henkilöys | henkilöydet |
genetiivi | henkilöyden | henkilöyksien |
partitiivi | henkilöyttä | henkilöyksiä |
akkusatiivi | henkilöys; henkilöyden |
henkilöydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | henkilöydessä | henkilöyksissä |
elatiivi | henkilöydestä | henkilöyksistä |
illatiivi | henkilöyteen | henkilöyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | henkilöydellä | henkilöyksillä |
ablatiivi | henkilöydeltä | henkilöyksiltä |
allatiivi | henkilöydelle | henkilöyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | henkilöytenä | henkilöyksinä |
translatiivi | henkilöydeksi | henkilöyksiksi |
abessiivi | henkilöydettä | henkilöyksittä |
instruktiivi | – | henkilöyksin |
komitatiivi | – | henkilöyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | henkilöyde- | |
vahva vartalo | henkilöyte- | |
konsonantti- vartalo |
henkilöyt- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. se, että on henkilö
|
2. henkilöllisyys
|
Aiheesta muualla
muokkaa- henkilöys Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40