henkte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä henken
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä henken
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä henken
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä henken