henkten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä henken
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä henken
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä henken
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä henken