hereinlegtet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä hereinlegen (sivulauseessa; päälauseessa legtet herein)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä hereinlegen (sivulauseessa; päälauseessa legtet herein)