herstel

Hollanti

Substantiivi

herstel n. 

1. toipuminen
2. korjaaminen, korjaus

Ääntäminen

• /ɦɛrˈstɛl/

Tavutus

• tavutus: her‧stel

Etymologia

• verbistä herstellen

Verbi

herstel

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä herstellen