herstelltest

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä herstellen (sivulauseessa; päälauseessa stelltest her)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä herstellen (sivulauseessa; päälauseessa stelltest her)