heuchelte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä heucheln
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä heucheln
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä heucheln
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä heucheln