hienostunut

Suomi

Adjektiivi

hienostunut (47) (komparatiivi hienostuneempi, superlatiivi hienostunein) (taivutus [luo])

1. hieno, kehittynyt, kultivoitunut; elegantti, hyvää makua ilmentävä

Ääntäminen

• IPA: /ˈhie̯nosˌt̪unut̪/
• tavutus: hie‧nos‧tu‧nut

Käännökset

1. hieno, kehittynyt, kultivoitunut; elegantti, hyvää makua ilmentävä

englanti: sophisticated

Liittyvät sanat

Johdokset

• adverbit: hienostuneesti
• substantiivit: hienostuneisuus

Vastakohdat

• hienostumaton

Aiheesta muualla

• hienostunut Kielitoimiston sanakirjassa