Wikipedia
Katso artikkeli Hioke Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

hioke (48-A)

  1. paperin valmistuksessa käytettävää massaa, jota valmistetaan puuta jauhamalla; puuhioke

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhiokeˣ/
  • tavutus: hi‧o‧ke

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hioke hiokkeet
genetiivi hiokkeen hiokkeiden
hiokkeitten
partitiivi hioketta hiokkeita
akkusatiivi hioke;
hiokkeen
hiokkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi hiokkeessa hiokkeissa
elatiivi hiokkeesta hiokkeista
illatiivi hiokkeeseen hiokkeisiin
hiokkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hiokkeella hiokkeilla
ablatiivi hiokkeelta hiokkeilta
allatiivi hiokkeelle hiokkeille
muut sijamuodot
essiivi hiokkeena hiokkeina
translatiivi hiokkeeksi hiokkeiksi
abessiivi hiokkeetta hiokkeitta
instruktiivi hiokkein
komitatiivi hiokkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hiokkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hioket-

Etymologia

muokkaa

verbi hioa + johdin -ke

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

kuitupuu

Yhdyssanat
muokkaa

puuhioke

Aiheesta muualla

muokkaa
  • hioke Kielitoimiston sanakirjassa