Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

hirmuinen (38) (komparatiivi hirmuisempi, superlatiivi hirmuisin) (taivutus[luo])

  1. hirveä, kauhea, kauhistuttava
    Hirmuinen verilöyly
  2. (arkikieltä) suunnaton, valtava
    Myrsky teki hirmuista tuhoa.
  3. (vanhaa kirjasuomea) ankara, julma [1]
  4. (murteellinen) vastenmielinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhirmui̯nen/, ['hir.mui̯.ne̞n]
  • tavutus: hir‧mui‧nen

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Adverbi muokkaa

hirmuinen

  1. (vahvistava erittäin) erittäin, hirveän [5]
    Täällä on hirmuisen kivaa!

Interjektio muokkaa

hirmuinen

  1. lievä voimasana
    Voihan hirmuinen!

Kveeni muokkaa

Adjektiivi muokkaa

hirmuinen

  1. hirveä, kauhea, kauhistuttava
  2. suunnaton, valtava

Meänkieli muokkaa

Adjektiivi muokkaa

hirmuinen [6]

  1. hirveä, kauhea, kauhistuttava
  2. suunnaton, valtava

Viitteet muokkaa

  1. Vanhan kirjasuomen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 38. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2014–. ISSN 2323-3370. hirmuinen (viitattu 16.2.2020).
  2. Marja Torikka & Leena Joki: Karjalan kielen verkkosanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 18. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2009–. ISBN 978-952-5446-70-8. hirmuine (viitattu 16.2.2020).
  3. Marja Torikka & Leena Joki: Karjalan kielen verkkosanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 18. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2009–. ISBN 978-952-5446-70-8. hirmuisa (viitattu 16.2.2020).
  4. irmukaᴢ Vatjan kielen sanakirja. 2019. Eesti Keele Instituut. Viitattu 16.2.2020. (viroksi)
  5. Suomen murteiden sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2012–. ISSN: 1796-041X. hirmuinen (viitattu 16.2.2020).
  6. Birger Winsa (toim.): hirmuinen Meänkielen sanakirja. Viitattu 16.2.2020.