Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

humpelte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä humpeln
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä humpeln
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä humpeln
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä humpeln