huolitsija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahuolitsija (12)
- henkilö, joka huolitsee
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhuo̯lit̪ˌsijɑ/
- tavutus: huo‧lit‧si‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huolitsija | huolitsijat |
genetiivi | huolitsijan | huolitsijoiden huolitsijoitten (huolitsijain) |
partitiivi | huolitsijaa | huolitsijoita |
akkusatiivi | huolitsija; huolitsijan |
huolitsijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huolitsijassa | huolitsijoissa |
elatiivi | huolitsijasta | huolitsijoista |
illatiivi | huolitsijaan | huolitsijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huolitsijalla | huolitsijoilla |
ablatiivi | huolitsijalta | huolitsijoilta |
allatiivi | huolitsijalle | huolitsijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huolitsijana | huolitsijoina |
translatiivi | huolitsijaksi | huolitsijoiksi |
abessiivi | huolitsijatta | huolitsijoitta |
instruktiivi | – | huolitsijoin |
komitatiivi | – | huolitsijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | huolitsija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka huolitsee
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- huolitsija Kielitoimiston sanakirjassa