huste

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä husten
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä husten
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä husten
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä husten

Yläsorbi

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

huste

  1. (taivutusmuoto) nominatiivin ja akkusatiivin neutrin yksikkö sanasta husty
  2. (taivutusmuoto) nominatiivin ja akkusatiivin ei-mask.pers.-muodon monikko sanasta husty