Wikipedia
Katso artikkeli Hutut Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

hutu (1)[1]

  1. erään Burundin ja Ruandan alueella elävän kansan jäsen
    hutut ja tutsit

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhut̪u/
  • tavutus: hu‧tu

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hutu hutut
genetiivi hutun hutujen
partitiivi hutua hutuja
akkusatiivi hutu;
hutun
hutut
sisäpaikallissijat
inessiivi hutussa hutuissa
elatiivi hutusta hutuista
illatiivi hutuun hutuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hutulla hutuilla
ablatiivi hutulta hutuilta
allatiivi hutulle hutuille
muut sijamuodot
essiivi hutuna hutuina
translatiivi hutuksi hutuiksi
abessiivi hututta hutuitta
instruktiivi hutuin
komitatiivi hutuine-
+ omistusliite

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • hutu Kielitoimiston sanakirjassa

BataMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

hutu

  1. (eläintiede) vuohi

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1