ilahduttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaailahduttaminen (38)
- teonnimi verbistä ilahduttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ilahduttaminen | ilahduttamiset |
genetiivi | ilahduttamisen | ilahduttamisten ilahduttamisien |
partitiivi | ilahduttamista | ilahduttamisia |
akkusatiivi | ilahduttaminen; ilahduttamisen |
ilahduttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ilahduttamisessa | ilahduttamisissa |
elatiivi | ilahduttamisesta | ilahduttamisista |
illatiivi | ilahduttamiseen | ilahduttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ilahduttamisella | ilahduttamisilla |
ablatiivi | ilahduttamiselta | ilahduttamisilta |
allatiivi | ilahduttamiselle | ilahduttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ilahduttamisena (ilahduttamisna) |
ilahduttamisina |
translatiivi | ilahduttamiseksi | ilahduttamisiksi |
abessiivi | ilahduttamisetta | ilahduttamisitta |
instruktiivi | – | ilahduttamisin |
komitatiivi | – | ilahduttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ilahduttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ilahduttamis- |
Etymologia
muokkaa- verbi ilahduttaa + johdin -minen